Tarve

Yleensä tarve valokuvalle tai videolle syntyy yllättäen. Monesti kuvalla vastataan yksinkertaiseen kysymykseen “millä me tämä kuvitetaan”? Kuvan tarve on nykypäivän digitaalisessa maailmassa ilmeinen. Kuka oikeastaan klikkaa yhtäkään web-sivuilla tai muussa digitaalisessa alustassa majailevaa viestiä, jos mukana ei ole huomiota herättävää valokuvaa tai asiaa täydentävää videota?

Tekstissä saattaa olla huomattava määrä tietoa, joka halutaan välittää lukijalle ja ennen kaikkea huolehtia siitä, että “viesti menee perille”. Jokaista viestiä pitää markkinoida. Heikkolaatuisella kuvalla on negatiivinen vaikutus ja viesti hautautuu kyberviidakon pimeään nurkkaan tai vastaavasti ohitetaan perinteisessä painetussa mediassa.

Kun tarpeeseen herätään ajoissa, pystytään tekemään oikeat valinnat kuvatoimittajan kanssa ja ennen kaikkea suunnittelemaan kuvallinen viesti siten, että on ylipäänsä mahdollisuus onnistua viestinnässä. Riippuen toteutuksen laajuudesta, riittävä varautumisaika on kaikkea kahden viikon ja kahden kuukauden välillä.

Kuvatoimittajan valinta

Jos kuvatarve (ks.kohta 1.) tuli eteen yllättäen, olet pulassa, ellei kuvatuotannolle ole vakituista ja hyväksi havaittua toimittajaa. Yritäpä nyt siinä Googlen kautta, erilaisilla hakusanoilla löytää oikeaa tekijää – saattaapa mennä ylitöiksi.

.. Parhaimmassa tapauksessa olet herännyt jo hyvissä ajoin tarpeeseen ja erilaisille kuvallisen viestinnän tarpeille on jo olemassa luotettavat ja laadukkaat toimittajat. Tällöin voitkin kontaktoida sähköpostitse toimittajaa ja kertoa suuntaa antavan tarpeen, jossa on hyvä mainita

A) mitä kuvataan
B) mikä on kuvan ensisijainen käyttökohde
C) milloin tarkoitus kuvata
D) milloin on kuvatoimituksen deadline.

Henkilökohtaisessa tapaamisessa on helppo ideoida millaista kuvamateriaalia halutaan.

Tässä vaiheessa on yleensä parasta sopia myös alustavalle suunnittelupalaverille aika kalenterista. Kuvan toimittaja tarvitsee kasapäin tietoa antaakseen kuvatuotannosta tarkan kustannusarvion. Henkilökohtaisessa tapaamisessa on helppo ideoida yhdessä, millaista kuvamateriaalia halutaan ja vältetään “rikkinäiset puhelimet”, joka pahimmillaan tarkoittaa epäonnistunutta lopputulosta tai väärin hinnoiteltua tuotantoa.

Kustannusarvio vai tarjous

Kuvatuotannot ovat hyvin monimutkaisia projekteja. Yleinen virhekäsitys on “etkö voi ottaa sen kameran olalle ja tulla painamaan nappia meidän aulaan”? Edellämainitulla toki saadaan tallennettua iso määrä “ykkösiä ja nollia” muistikortille, mutta laatua on aivan turha odottaa ja lopputulos on helposti hyödytön (ks. kohta 1.).

Suunnitteluvaiheessa tuotantoyhtiö käy läpi asiakkaan kanssa kaikki tarpeelliset yksityiskohdat läpi ja määrittelee projektille raamit. Tämän jälkeen siirrytään kustannusarvion toimittamiseen eli hinnan antamiseen.

Mutta miksi vain kustannusarvio? Miksei suoraan sitovaa tarjousta?

Kustannusarviossa pyritään yhteistyössä määrittelemään projektille tarkat raamit ja otetaan myös yhteistä vastuuta siitä, että projekti saadaan kunnialla loppuun. Laajoissa ja luovaa työtä sisältävissä projekteissa on usein miljoona muuttujaa, ja usein on vaikea määrittää ero asiakkaalta tulleen lisätilauksen ja tuotantoyhtiön suunnitelmasta riippuvan poikkeaman välillä.

Tarjous toimii mainiosti, kun myydään fyysisiä tuotteita ja voidaan yksinkertaisesti laskea tuotteiden lukumäärä yhteen ja laskea loppusumma. Palveluissakin tarjous toimii, mutta silloinkin vain jos sovitaan tuntiperusteisesta hinnasta ja tunteja käytetään sen verran kun toteutus vaatii, vastuun lopputuloksesta jäädessä lopulta asiakkaalle.

Kustannusarviota ei kuitenkaan tule sen kummemmin pelätä.

Kustannusarviota ei kuitenkaan tule sen kummemmin pelätä. Ajatus “apua, mitä jos ylitämme budjetin, mitä nyt rahoitusjohtaja sanoo?”, ehkä vilahtaa mielessä? Kustannusarvion pitävyys on yleensä alan toimijoille omantunnon kysymys ja toimittavana osapuolena ei haluta aiheuttaa jälkeenpäin kiperiä tilanteita lisääntyneiden kustannusten selvittelyyn.

Kustannusarvion ohessa kuvatuottaja yleensä toimittaa kirjallisen suunnitelman eli treatmentin, jossa käytännössä esitetään miten haluttu viesti kerrotaan valo- tai videokuvassa. Tämä on yksi suunnittelun tärkeimpiä osuuksia, joka muodostaa rungon koko tuotannolle. Kuvaajalla tai ohjaajalla pitää olla kuvat syöpyneinä silmäluomiin, pystyäkseen luomaan kuviin oikean tunnelman.

Aikataulutus

Kustannusarvion hyväksynnän jälkeen tehdään tuotannolle tarkempi aikataulu. Siinä mainitaan riittävällä tarkkuudella yhteystiedot, lokaatioiden osoitteet, aloitusaika, kuvien vaihtojen ajat, lounastauot ja lopetusajat. Yksinkertaisimmillaan tämä voi olla vain sähköposti, jossa on mainittu aloitus- ja lopetusajat sekä pari puhelinnumeroa – kattavammin tehtynä useampisivuinen paperinivaska täynnä numeroita, kuvia lokaatioista ym. täydentävää tietoa.

Toteutus

Kuvaustilanne on hämmentävän tiukka puserrus erityisesti kuvaajilla ja ohjaajilla.

Kuvaustilanne on hämmentävän tiukka puserrus erityisesti kuvaajilla ja ohjaajilla. Kaikki päässä kukkiva luovuus tulisi ammentaa yhteen lyhyeen hetkeen. Tuotannon laajuudesta riippuen paikalla on tuotantoa avustavia assistentteja, kuvausjärjestelijöitä, maskeeraajia, kuvaajia ja valaisijoita sekä toki epämääräinen määrä tekniikkaa, joka näyttää avaruusaluksista varastetuilta.

Asiakkaan puolelta paikalla on usein suunnittelutoimiston edustajia sekä tuotannon tilaaja. Usein kuvaustilanne on melko korutonta ja raakaa toteutusta, kun homma on päässyt käyntiin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Asiakkaan mielipidettä kysytään silloin tällöin, jos halutaan vahvistus pienelle poikkeamalle suunnitelmassa. Ohjausvastuu on kuitenkin valokuvaajalla tai ohjaajalla sekä suunnittelutoimiston edustajalla. Etenkin ihmisiä kuvattaessa on suositeltavaa pystytellä taka-alalla ja antaa kuvaustilanteelle sen vaatima “herkkyys”.

Valinnat

Kuvauksen jälkeen siirrytään vahvistamaan kuvavalinnat. Valokuvista toimitetaan yleensä asiakkaalle “selection” parhaista ruuduista, joista valitaan käsiteltävät eli lopulliset ruudut. Videopuolella taas edetään suoraan offline- eli raakaleikkaukseen, joka esitellään asiakkaalle ja katsotaan tarinan kulku ja varmistetaan kuvavalinnat.

Valokuvien valinnassa on syytä olla tarkkana. Mikäli kuvaus on onnistunut, on todennäköistä, että kuvia halutaan valita enemmän kuin ennakkosuunnitelmassa oli aikomuksena. Lisäkuvat kuitenkin tarkoittavat jälkituotannossa lisää työtä ja sen myötä muutoksia kustannusarvioon.

Jälkituotanto

Valokuvista tarkastetaan terävyys, säädetään sävyt ja kontrastit sekä poistetaan turhat ja häiritsevät elementit laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi. Videon jälkituotanto on huomattavasti työläämpi prosessi, enkä tässä pureudu sen yksityiskohtiin.

Toimitus

Toimitus tapahtuu hyvien tapojen mukaisesti deadlineen mennessä. Tämä on oikeastaan yksi tärkeimpiä osa-alueita kuvatuotannossa – aikataulussa on pysyttävä, piste.

Deadlinen merkitys korostuu tässä tilanteessa

Toimituksen jälkeen tehtävät korjaukset aiheuttavat aina jälkituotannon käynnistämistä uudelleen ja aiheuttavat lisäkustannuksia ja muutoksia kustannusarvioon. Hyväksyntä materiaalille on tehty (ks. kohta 7.) jo aiemmin. Kuitenkin, jos tässä vaiheessa huomataan virhe, on se parempi korjata kuin julkaista sellaisenaan. Deadlinen merkitys korostuu tässä tilanteessa ja terävä asiakas ilmoittaa tuottajalle “valheellisen” deadlinen, jotta nämä korjaukset eivät tarpeen vaatiessa aiheuta muutoksia viestinnän loppupäähän.

Julkaisu

Materiaali julkaistaan etukäteen suunnitelluissa kanavissa. Usein tässä vaiheessa tarvitaan myös pientä markkinointia ja “huutamista” digitaalisissa kanavissa, jonka jälkeen kuvamateriaali jatkaa omaa työtään herättäen huomiota ja tunteita lukijoissa.

Tulevaisuuden tarpeet

Kuvatuotannon suunnittelu ja työn tilaaminen ei loppukädessä ole mitään ruudin keksimistä vaan hyvinkin hauskaa ja luovaa puuhaa myös asiakkaalle. Luovan porukan tapaaminenkin saattaa avartaa koko yrityksen näkemystä ja ilmapiiriä.

Ensimmäisen kuvatuotannon tilaamisen jälkeen on asiakaskin huomattavasti kokeneempi ja pystyy ehkä näkemään pieniä nyansseja eri toimittajien toimintatavoissa. Myös kustannuksista on helpompi saada kokonaiskuva, mitä useammin tuotantoja teettää.

Tulevaisuuden tarpeita varten on hyvä rakentaa asiantunteva tuottajaverkosto ja kustannuksia säästääkseen sopia vuosisopimuksia toimittajien kanssa. Tärkeää on myös, että molemmat osapuolet tuntevat toisensa. Usein kysytään “millainen on paras briiffi”? Se on mielestäni sellainen jossa asiakas ja kuvan tuottaja tuntevat toisensa!