Amerikan ikonisesta presidentistä, Abraham Lincolnista, piti löytää n. vuoden 1860-tietämillä mahdollisimman sankarimainen valokuva. Tällaista ei mistään löytynyt, mutta sellainen kuva kuitenkin lähti levitykseen. Mitä siis tapahtui? Yksi asia johti toiseen ja syntyi ns. yhdistelmäkuva, jossa liitettiin Lincolnin pää yhdestä valokuvasta toiseen, eikä kukaan hoksannut mitään.

Hieman myöhemmin meillä Suomessa, arvostettu muotokuvaaja, Daniel Nyblin (1856–1923), retusoi lasinegatiiveja lyijykynällä ja kaduilla hehkutettiin, kuinka Nyblin teki ihmisistä kauniita. Sehän oli pelkästään hyvä asia – asiakkaat saivat viimeistellyn lopputuloksen myötä rahoilleen vastinetta.

Pyykkipulveria ja kolapulloja piti saada liikkumaan ja kassakoneen piti huutaa “cha-ching!”

Painotekniikan rasteriprosessin kehityksen myötä 1920 -luvulla, mainostoimistot tajusivat toden teolla valokuvan mahdollisuuden kuvallisessa markkinointiviestinnässä, eikä onnistuneen lopputuloksen aikaansaamisessa säästelty, myöskään viimeistelyssä. Pyykkipulveria ja kolapulloja piti saada liikkumaan ja kassakoneen piti huutaa “cha-ching!”.

Nyt 2000-luvulla kuvia säädetään ja sävytetään digitaalisesti, mutta varsinaista kuvankäsittelyä tehdään edelleen asialle vihkiytyneiden ammattilaisten toimesta. Mikään ei ole sinänsä muuttunut – kuvankäsittely jatkaa kuvatuotantoa siitä, mihin esim. kameran tai tuotannon muut fyysiset rajoitteet päättyvät.

scarred-web

Lärvi kuntoon Photoshopilla! Kuva ja kuvankäsittely: Marko Simonen

Kuvia käsitellään juuri nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Sille on yksinkertaisesti olemassa konkreettinen tarve, joka todennäköisesti kasvanee entisestään. Markkinoijat myös ymmärtävät, ettei huolimattoman näköisiä raakileita ole varaa päästää maailmalle – se temppu tulisi pahimmassa tapauksessa liian kalliiksi.

Mitä kaikkea kuvankäsittely nykyään tarkoittaa? Kuvankäsittelyn ei suinkaan tarvitse olla mikään vaikeasti hahmotettava kummajainen. Yksinkertaisimmillaan se on vain työvaihe muiden joukossa ja välttämätön osa normaalia työnkulkua, joka tuo lopputulokseen tarpeellisen lisäarvon.

Joskus voidaan päätyä tekemään enemmän rakennettua kompositiokuvaa, jossa poistetaan/lisätään yksityiskohtia, tai jopa rakennellaan useista palasista ihkauusi kokonaisuus. Kuvia käsitellään tavoitemääritteisesti, jotta voidaan maksimoida kuvan tilaajalle kuvilla saavutettava hyöty.

Kuvankäsittely ei ole yksinomaan virheiden korjaamista.

Kuvankäsittely ei ole yksinomaan virheiden korjaamista. Originaalin kuvan on oltava tekniseltä ja sisällölliseltä laadultaan riittävän hyvä, jotta kuvankäsittelyllä saadaan viritettyä tunnelma kohdalleen tai että siitä on vastaavaa hyötyä prosessissa. Yleinen harhaluulo on, että huonolaatuisesta kuvasta saadaan kuvankäsittelyllä taidetta.

Kuvatuotanto kannattaa myös suunnitella hyvin etukäteen. Ajatusvirheen korjaaminen jälkikäteen kuvankäsittelyllä saattaa tulla tyyriiksi, vaikka onkin monasti mahdollisuus korjata tilanne. Paluu “rikospaikalle” kun tulee yleensä monin verroin kalliimmaksi.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin – cha-ching, baby!